Hallituksen ja isännöitsijän toimet moitekanteen uhan alla

Hallituksen ja isännöitsijän ensireaktio moitekanteeseen

Kun mahdollisesta moitekanteesta ilmoitettiin isännöitsijälle, oli vastaus aika odotettu. Isännöitsijä perusteli urakoitsijan valintaa sanoisinko erittäin mielenkiintoisilla taloudellisilla perusteluilla. Tässä ei ole syytä sen tarkemmin erittellä asioita, koska tämän blogin tarkoitus ei ole keskittyä itse urakoitsijaan, vaan hallituksen ja isännöitsijän toimintaan. Taloustietoihin perustuvat perustelut olivat kuitenkin sitä luokkaa, että joko isännöitsijällä ei välttämättä ole kunnollista ymmärrystä erilaisista yritysten talous/tunnusluvuista ja vaaran merkeistä, tai sitten hän piti tavallista taloyhtiön osakasta tyhmänä. Jokatapauksessa jo tässä vaiheessa oli selvää, että odotettavissa saattaa olla toinen toistaan uskomattomampia selityksiä.

Asioiden varmistamiseksi tätä kirjoitusta varten uusimmat urakoitsijan julkiset taloustiedot on tarkastettu, eikä mikään, mitä isännöitsijä vakuutti helmikuussa pidä paikkaansa. Tämä ei toki ole mikään yllätys, jotain tällaista oli jo odotettavissakin. Tässä ei edelleenkään ole syytä ruveta näitä asioita erittelemään, jokainen voi tarkistaa nämä tiedot julkisista lähteistä ja päätellä itse, onko yritys sellainen, jonka huolellisesti toimiva hallitus/isännöitsijä valitsisi urakan toteuttajaksi.

Isännöitsijä kuitenkin vakuutti tässä vaiheessa, että urakan kilpailutus on tehty täysin oikein ja näin on toimittu aina, eikä toimintatavoissa ole mitään vikaa. Hänen mukaansa siis oli täysin normaali toimenpide, että hallitus ja isännöitsijä vie väkisin läpi yhden urakoitsijan, eikä suostu kertomaan tarkempia tietoja muista ehdokkaista. Urakoitsijastakin hän vakuutti, että urakoitsija on täysin perusteltu ja paras mahdollinen ehdokas urakan toteuttajaksi, mutta vielä tähänkään päivään mennessä noita perusteluja ei hallitus, eikä isännöitsijä ole pystynyt pyynnöistä huolimatta osoittamaan.

Isännöitsijä vielä sanoi, että hallituksen apuna on ammattilaiset, joiden kanssa tarjouskilpailu on huolella tehty, mutta yksikään isännöitsijän esittämä ammattilainen ei ole vielä vakuuttanut millään tavalla. Tähän syynä yksinkertaisesti se, etteivät hallitus tai isännöitsijä ole pystyneet lähettämään minkäänlaisia kunnollisia perusteluja tai todisteita näiden ammattilaisten toimista. En tunne ketään näistä isännöitsijän esittämistä ammattilaisista henkilökohtaisesti, joten en ota kantaa kenenkään ammattitaitoon. Mutta todisteiden puute ja asioiden pimittäminen jättää mahdollisuuden epäillä, tai vähintäänkin kyseenalaistaa heidän ammattitaitonsa.

Ylimääräisen yhtiökokouksen kyseenalainen pöytäkirja, sekä mahdoton kiire päästä toteuttamaan urakkaa

Isännöitsijällä oli mahdoton kiire päästä toteuttamaan urakkaa ja tätä tehostettiin sillä, että taloyhtiön osakkaille lähettiin pari viikkoa ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen kirje, jossa kerrottiin että yksi osakkaista on ilmoittanut mahdollisesta moitekanteesta ylimääräisen yhtiökokouksen osalta. Kirjeessä oli liitteenä niin ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja, kuin erään tunnetun lakiyhtiön kannanotto moitekanteeseen.

Kirjeessä vakuuteltiin, että hallituksen ja isännöitsijän toimet, sekä tarjouskilpailun laillisuus on tarkastettu, eikä niissä ole havaittu minkäänlaista sanomista. Tästä syystä urakka on päätetty aloittaa heti, eikä hallitus ja isännöitsijä ole nähneet tarpeelliseksi kutsua koolle ylimääräistä yhtiökokousta, jossa asia käsiteltäisiin paremmin läpi. Ei edes siitäkään huolimatta, että tämä on kiinteistöliiton suositus.

Pöytäkirja ei kuitenkaan vastannut täysin yhtiökokouksen kulkua, sieltä puuttui ja sinne oli myöskin lisäilty asioita. Pöytäkirjassa oli muun muassa maininta, että muita kolmea jatkoon päässyttä tarjouskilpailun ehdokasta ei esitelty ylimääräisessä yhtiökokouksessa sen takia, koska niitä ei oltu mainittu yhtiökokouskutsussa. Miksi tämä oli pöytäkirjassa, vaikka tällaista hallitus eikä isännöitsijä ole missään vaiheessa esittänyt itse kokouksessa? Tämä kun ei muutenkaan pidä paikkaansa. Yhtiökokouksen kutsussa on ollut aiheena urakoitsijan valinta. Urakoitsijan valintaan kuuluu jo lähtökohtaisesti kaikki seikat, jotka voivat vaikuttaa äänestyksen tulokseen. Mukaanlukien muut tarjouskilpailun ehdokkaat ja ehdotetun urakoitsijan valinnan perustelut suhteessa muihin ehdokkaisiin. Näitä ei tarvitse erikseen mainita kokouskutsussa, jos aiheena on jo yleisesti urakoitsijan valinta.

Tämä kyseenalaistaa jo lakitoimistonkin kannanoton, koska heidän olisi pitänyt tähän seikkaan jo puuttua. Kun lakitoimiston lähettämää lausuntoa tarkastelee, kyseessä onkin enemmän yleinen kannanotto. Lausunnossa mainittiin muun muassa, että moitekanteen voi kuka tahansa toki tehdä, mutta harvemmin yksittäisen osakkaan moitekanne menestyy. Lausunnossa ei otettu millään tavalla, ainakaan perusteellisella sellaisella kantaa hallituksen tai isännöitsijän toimintaan ja toiminnan lainmukaisuuteen ja tämä herättää enemmän epäilystä siitä, mitä lakitoimistolta on oikeasti kysytty ja mihin he ottivat kantaa.

Hieman taustoja

Kun moitekannetta selvittelin, tarkastelin asiakirjoja parin vuoden takaa, ajalta jolloin urakka taloyhtiössämme käynnistettiin. Asiakirjoista selviää, että samaan aikaan taloyhtiössämme on vaihtunut sekä hallituksen puheenjohtaja, että isännöitsijä ja vielä kun tähän kuvioon lisää valitun urakoitsijan samaan aikaan isännöitsijälle antama ennakkotarjous joka annettiin esimerkkinä osakkaille, niin palaset saattavat loksahtaa kohdalleen. On vahva syy epäillä, että isännötsijä ja hallitus on valinnut urakoitsijan jo tuossa vaiheessa ja tämä urakoitsija on viety väkisin läpi.

Tätä puoltaa sekin, ettei tarjouskilpailua ole haluttu missään muodossa esittää osakkaille, vaikka olen henkilökohtaisesti tätä hallitukselta useaan otteeseen pyytänyt. Tarjouskilpailun faktat on haluttu pimittää täysin ja hallitus on näin ottanut taloyhtiön vallan itselleen, unohtaen kokonaan, että ylintä päätäntävaltaa ei pidä hallitus, vaan yhtiökokous. Tämä jättää mahdollisuuden epäillä, ettei tarjouskilpailua ole ollenkaan tehty, tai sieltä löytyy vakavia puutteita.

Hallituksen ja isännöitsijän käsittämätön riskinotto

Kun hallituksella ja isännöitsijällä oli hirveä kiire saada urakka aluilleen, yritin saada hallituksen ymmärtämään, että kai he ovat tietoisia siitä, että jos he käynnistävät urakan ennenkuin moitekanneaika 3kk on täynnä, he vastaavat siitä täysin omissa nimissään. Yhtiökokouksen päätös on lainvoimainen vasta kun moitekanne aika on päättynyt. Jos he käynnistävät urakan ennen tätä ja moitekanne menestyy, hallitus saattaa joutua ison korvauksen maksajaksi, jos urakoitsija päättää pyytää korvauksia sopimusrikkomuksesta. Tämä siis siinä tapauksessa, jos moitekanne menee läpi, yhtiökokouksen asiat joudutaan käsittelemään uudelleen ja urakoitsija vaihtuu. Jos hallitus on omissa nimissään ehtinyt jo tässä vaiheessa allekirjoittaa urakkasopimuksen, se voi tulla heille todella kalliiksi.

Pyysin hallitusta myös ottamaan yhteyttä kiinteistöliittoon ja kysymään heidän mielipiteensä asiaan, mutta molemmat seikat kaikuivat kuuroille korville, eikä hallitus ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Jälleen kerran hallitus unohti, että he ovat vastuussa taloyhtiölle toimistaan ja heidän kuuluisi toimia niin, etteivät he omilla toimillaan aiheuta minkäänlaista tietoista haittaa taloyhtiölle, eivätkä tee näin myöskään järjettömiä riskinottoja.

Moitekanne

Jatkoa kirjoitukseen ”Ylimääräinen yhtiökokous – Helmikuu 2022”

Yhteydenotto isännöitsijään moitenkanteen osalta

Samana iltana, ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen, otin välittömästi sähköpostitse yhteyttä isännöitsijään ilmoittaakseni harkitsevani moitekanteen toimittamista käräjäoikeuteen. Tavoitteena oli ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen mitätöinti urakoitsijan valinnan osalta ja asian uudelleenkäsittely uudessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Myönnetään, että tässä vaiheessa käsitteet olivat hieman hakusessa, vaikka liiketalouden opintoihini yritysjuridiikka onkin kiinteästi kuulunut yhtenä osa-alueena. Asunto-osakeyhtiölakiin en kuitenkaan ollut aiemmin tutustunut ja saatoin aluksi puhua rikoksesta, vaikka moitekanteessa kyse onkin vain toimintatapojen, päätösten tai muodollisuuksien moittimesta, tilanteissa joissa yhtiökokouksessa on tapahtunut jokin moittimisen arvoinen virhe, joka on voinut vaikuttaa merkittävästi yhtiökokouksen lopputulokseen/päätökseen.

Asunto-osakeyhtiölaki – 23 luku, Yhtiön päätöksen moittiminen

Asunto-osakeyhtiölaki sanoo yhtiön päätöksen moittimisesta seuraavaa:

23 luku

Päätöksen moite

1 §
Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos:

1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen; taikka

2) päätös on muuten tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen.

Moitekanne yhtiötä vastaan on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä.

2 §
Mitätön yhtiökokouksen päätös

Yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos:

1) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu;

2) päätökseen vaaditaan 6 luvun 35 tai 37 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan suostumus, mutta sitä ei ole saatu;

3) päätös on selvästi 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä siihen ole saatu 6 luvun 28 §:ssä tarkoitettua osakkeenomistajan suostumusta; taikka

4) päätöstä ei olisi lain mukaan saanut tehdä edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.

Tällaiseen päätökseen ei sovelleta 1 §:n 2 momentissa säädettyä kolmen kuukauden määräaikaa. Sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, kun sulautumisen tai jakautumisen rekisteröimisestä on kulunut yli kuusi kuukautta. Edellä 6 luvun 38 §:ssä tarkoitettua luovutusta ja selvitystilaa tai 39 §:ssä tarkoitettua purkamista ja uusrakentamista koskevan päätöksen osalta kannetta ei voida nostaa, kun päätöksen tekemisestä on kulunut yli kuusi kuukautta. (8.2.2019/183)

Osakkeenomistaja, hallitus, hallituksen jäsen tai isännöitsijä voi nostaa kanteen yhtiötä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhtiökokouksen päätös on mitätön.

3 §
Mitättömään yhtiökokouksen päätökseen rinnastuva hallituksen päätös

Jos hallituksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa tekemä päätös on sellainen kuin 2 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetään, siihen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.

4 §
Tuomion sisältö ja vaikutukset

Moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhtiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön. Päätöstä voidaan muuttaa vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.

Tuomio, jolla yhtiökokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai jolla päätöstä on muutettu, on voimassa myös niihin osakkeenomistajiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599


Moitekanne itsessään on aika simppeli. Kenellä tahansa osakkaalla on mahdollista hakea käräjäoikeudelta yhtiökokouksen päätöksen moittimista 3kk kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä. Haastavampaa on kuitenkin määritellä moitekanteen perusteet niin, että moitekanteelle voitaisiin nähdä menestymisen mahdollisuudet. Tämä ei välttämättä ole niin itsestäänselvyys ja tämän sain itsekin huomata.

Moitekanteen menestyminen

Vaikka taloyhtiömme tapauksessa oli täysin selvää, että hallitus ja isännöitsijä ovat toimineet väärin, se ei välttämättä riitä vielä moitekanteen menestymiseen ja tämä voi tulla osakkaalle kalliiksi, jos hallitus ja isännöitsijä hakevat oikeuskuluja ja mahdollisia sopimusrikkomusmaksuja osakkaalta, joka on toimillaan aiheuttanut haittaa/kuluja taloyhtiölle. Tätä myös omaa etuaan ajavat isännöitsijät käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen. Uhkailevat ja luottavat siihen, ettei osakas lähde oikeustoimiin.

Tätä ei kuitenkaan kannata heti säikähtää ja luovuttaa. Kannattaa ehdottomasti lähteä asiaa tutkimaan tarkemmin, jos vähänkään on sellainen tunne, että asiassa on toimittu väärin. Mitä enemmän tapahtuu luovuttamista, sitä enemmän ”mädät” isännöitsijät pelaavat omaa peliään ja ainoa keino päästä näistä toimista eroon ja saada asia tuotua esiin, on taistella tavalla tai toisella. Taistelun ei välttämättä tarvitse olla kallista, eikä oikeustoimet ole aina välttämättömiä. On myös muita keinoja olemassa, kuten esimerkiksi julkisuus, joka nykyään on huomattavasti helpompaa, kuin ennen ja tämän tiedostaa myös isännöintitoimistot / isännötsijät, jotka joutuvat miettimään omaa mainettaan. Jopa isännöintiliitto suosittelee taistelemaan julkisuudessa, jos muita keinoja ei ole mahdollista käyttää.

Jos kuitenkin oikeustoimiin päätyy, moitekannetta ei kannata lähteä hakemaan yksin, vaikka tämä toki on mahdollista. Kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä oikeusoppineisiin, eli lakimiehiin ja antaa heidän selvittää, onko moitekanteelle jonkinlainen perustelu ja onko sille menestymisen mahdollisuus oikeudessa. Jos mahdollista, niin kannattaa myös ottaa yhteyttä mahdollisimman moneen asiaan perehtyneeseen tahoon, jotta asiasta saa itselleen paremman kokonaiskuvan. Tämän myös itse tein, ottaen yhteyttä kolmeen asiaan vihkiytyneeseen varatuomariin, neljään asianajajaan, kiinteistölakimiespalveluun, sekä kiinteistöliiton maksulliseen lakiapuun.

Oikeustoimien kustannukset, sekä kotivakuutuksen oikeusturva

Jos oikeustoimien kustannukset pelottaa, kannattaa ensin selvittää löytyykö kotivakuutuksesta oikeusturva, joka kattaa ainakin osan kustannuksista. Yleensä näissä vakuutuksissa omavastuu on n.15%, minimimaksun ollessa n.200-250€. Korvauksissa on kuitenkin maksikorvaussumma, joka kannattaa selvittää, ennen oikeustoimiin päätymistä, jotta ei tule yllätyksiä vastaan. Yleensä maksimikorvaussummat pyörivät 8000€ – 10000€ tasolla. Joka käytännössä tarkoittaa sitä, että osakas itse maksaa tästä n.15% ja loput maksaa vakuutus. Maksimikorvaussumman yli menevä osuus toki jää osakkaan itse maksettavaksi.

Lakipalvelut eivät kuitenkaan ole ilmaisia ja tässä kannattaa olla varuillaan, kustannuksia kun syntyy helposti todella nopeasti ja 10000€ ei välttämättä riitä vielä yhtään mihinkään. Lyhyt alkukartoitus on toki ilmainen, mutta sen jälkeen pelkästään asioiden tarkempi läpikäynti ja asiantuntijalausunto lakimiehen osalta vie helposti 5-8h, jopa 10h aikaa, veloitusten ollessa 300€/h molemmin puolin. Tämä on vasta alkua ja mitä pitemmälle oikeustoimissa mennään, sitä kalliimmaksi se tulee. Myöhemmin kustannuksiin voi tulla mukaan myös vastapuolen oikeuskulut, mahdolliset urakoitsijan vahingonkorvaukset urakkasopimuksen rikkoutumisesta, käräjöintikulut yms… Lopulta lopputuloksena voi olla useiden kymmenien tuhansien eurojen lasku ja hävitty oikeustaistelu. Kannattaa siis olla täysin varma, ennenkuin oikeustoimiin päättää ryhtyä. Maalaisjärki ei aina kulje käsi kädessä oikeuden kanssa ja se mikä itsestä tuntuu epäoikeudenmukaiselta, laki saattaa tulkita toisin.

Jokatapauksessa pienelläkin summalla voi saada jo jonkinlaisen käsityksen siitä, onko aihetta epäillä taloyhtiöin asioiden hoitamisessa tapahtuneen moitittavia virheitä. Jos vakuutuksesta löytyy oikeusturva, omavastuuosuus 200-250€ saattaa riittää ensimmäiseen asiantuntijalausuntoon, joka lakimieheltä ottaa tuon n.5-8h aikaa. Tässä vaiheessa selvitetään kaikki tähän mennessä tapahtuneet toimet, kirjoitukset ja sanomiset ja selvitetään moitekanteen menestymisen mahdollisuuksia paremmin. Toki jo pelkästään ilmaisessa alkukartoituksessa tämä voi jo selvitä, jos virheet on selviä, tahallisia ja räikeitä.

Yhdessä muiden osakkaiden kanssa

Mainittakoon vielä, että kustannuksia voi toki saada jaettua, jos useampi osakas päättää lähteä mukaan moitekanteen viemiseen käräjäoikeuteen. Tämä toki saattaa aiheuttaa taloyhtiön sisällä vastakkainasettelua ja tästä syystä päätin alusta lähtien, että taistelen asian kanssa mieluummin yksin, ennenkuin olen täysin varma asioista. Asian tiimoilta otin yhteyttä ainoastaan entiseen hallituksen puheenjohtajaan, jonka ollessa hiljaa, päätin etten lähde taloyhtiön sisällä taistelemaan asian tiimoilta. Totuus tulisi kyllä myöhemmin selville, jonka jälkeen jokainen voi valita puolensa.

Yleensähän taloyhtiössä enemmistö osakkaista on joko tyytyväisiä, tai eivät ymmärrä, miten taloyhtiön asioita kuuluisi hoitaa. Heillä on yleensä luottamus siihen, että hallitus ja isännöitsijä tietävät kyllä, miten asioita hoidetaan. Tämän tietävät myös isännöitsijät, jotka haluavat ajaa pelkästään omaa etuaan, eikä taloyhtiön, niinkuin heidän kuuluisi. Tätäkin he käyttävät häikäilettömästi hyväkseen. Pahin on isännöitsijä, jonka ulkoinen olemus on rauhallinen, vakuuttava, eikä aiheuta minkäänlaista epäilystä osakkaissa. Tällainen isännöitsijä saa helposti osakkaat puolelleen ja käännettyä taistelevan osakkaan silmätikuksi ja turhaksi valittajaksi. Tässä ratkaisevaan rooliin asettuu hallitus, jonka vastuulle kuuluu muun muassa isännöitsijän toimista vastaaminen. Heidän kuuluisi tällaisessa tilanteessa selvittää, toimiiko isännöitsijä oikein ja taloyhtiön etua ajaen. Heidän ei tarvitse olla asian kanssa yksin. Heillä on käytettävissään sekä kiinteistö-, että isännöintiliitto, joilta ainakin hallituksen puheenjohtaja saa ilmaista apua niin lakiasioissa, kuin oikeiden toimintatapojen selvittämisessä.

Jos hallitus, edes pyynnöistä huolimatta, ei ole yhteydessä muihin tahoihin, kuin isännöitsijään, saattaa tämä antaa hyvän syyn epäillä, että hallitus toimii yhdessä isännöitsijän kanssa ajaen muuta kuin taloyhtiön etua. Tällaisessa tilanteessa vastuussa ovat muut osakkaat, joiden olisi syytä olla hereillä ja aika ajoin tarkistaa hallituksen toimia. Osakkailla kun on viime kädessä mahdollisuus puuttua niin hallituksen, kuin myös isännöitsijän toimiin.

Tässä hyvä vinkki myös teille, jotka epäilette hallituksen ja isännöitsijän toimia. Vaatikaa hallitusta ottamaan yhteyttä muihinkin tahoihin, kuin pelkästään isännöitsijään. Avoin, vastuullinen ja huolellisesti työtä tekevä hallitus tekee tämän jo ihan oman oikeusturvansakin takia. Kun taas hallitus, joka toimii joko ylimielisesti, tai heidän toimissaan on jotain hämärää, eivät tätä tee. Eikä toki ihme. Jos hallitus pelkää omien toimiensa paljastuvan, he eivät tee mitään sellaisia toimia, jotka taistelevat heitä itseään vastaan.

Taloyhtiön hallituksissa toimii pääsääntöisesti amatöörejä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä omista toimistaan ja heidän suurimpana tukenaan on isännöintitoimisto, sekä isännöitsijä. Mutta niinkuin tällä blogilla yritän osoittaa, heidän kanssaan pitää olla tarkkana, etteivät he pääse ottamaan taloyhtiössä valtaa ja ajamaan omaa etuaan. Tässä avainasemassa on hallitus, jonka pitäisi olla riittävän jämäkkä pitääkseen vallan taloyhtiöllä. Käytän tässä nimenomaan taloyhtiötä, koska helposti hallitukselta unohtuu se, että he eivät ole taloyhtiön johdossa, vaan tekevät töitä taloyhtiön etua ajaen, mutta vastaavat toimistaan yhtiökokoukselle, joka on taloyhtiön ylin päättävä elin.

Moitekanteen kannalta merkitsevät kohdat asunto-osakeyhtiölaissa

Mahdollista moitekannetta selvittäessäni ensin yksin, keskityin asunto-osakeyhtiönlain seuraaviin kohtiin:

1 Luku –
Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet
10 §
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

11 §
Johdon tehtävä

Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.

Hallituksesta ja isännöitsijästä säädetään 7 luvussa.

6 luku – yhtiökokous
25 §
Kyselyoikeus

Hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa.

Jos osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkeenomistajalle ja muulle osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää.

Jos hallitus katsoo, ettei pyydettyä tietoa voida antaa osakkeenomistajalle aiheuttamatta tiedon antamisella olennaista haittaa yhtiölle, hallituksen on kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta annettava pyydetty tieto yhtiön tilintarkastajille ja toiminnantarkastajille. Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta annettava hallitukselle kirjallinen lausunto tiedon vaikutuksesta tilintarkastuskertomukseen tai muuhun tilintarkastajien yhtiökokoukselle antamaan lausuntoon. Toiminnantarkastajan on annettava vastaavalla tavalla lausunto tiedon vaikutuksesta toiminnantarkastajan kertomukseen. Lausunnon nähtävänä pitämiseen ja antamiseen sovelletaan, mitä 23 §:n 4 momentissa säädetään pöytäkirjasta. Lausunto on viipymättä lähetettävä kysymyksen esittäneelle osakkeenomistajalle.

Oma tulkintani moitekanteesta

Edellä esitetyt asunto-osakeyhtiölain kohdat, 1 luvun 10 ja 11 pykälä, selkeästi velvoittavat niin hallitusta, kuin isännöitsijää toimimaan sekä huolellisesti, että myös täysin taloyhtiön etua ajaen. Eivätkä he saa missään muodossa saa ajaa omaa, tai jonkun muun etua. Isännöitsijällä, niinkuin hallituksen jäsenelläkin saa toki olla omia kumppaneitaan, joita voi ottaa mukaan tarjouskilpailuun, mutta tällainen pitää olla hyvin perusteltua ja tällainen vaihtoehto ei saa olla omiaan aiheuttamaan haittaa, tai suurta riskiä taloyhtiön toiminnalle. Ei varmasti ole taloyhtiön edun mukaista ja huolellista toimintaa, jos urakoitsijaksi ehdotetaan ehdokasta, jolla on heikko taloustilanne, huono maine ja muun muassa yksi oikeudenkäyntikin käynnissä. Kyllä tässä selkeästi on merkkejä jonkun muun edun tavoittelusta, mutta ei taloyhtiön. Eikä varmasti ole huolellista työtä, jos hallituksen perustelu Ora-Team Oy:n valinnalle oli ainoastaan ”Emme keksineet mitään syytä jättää halvinta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle”

Lisäksi edellä mainittu asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 25 pykälä velvoittaa hallituksen ja isännöitsijän vastaamaan osakkeenomistajan esittämiin kysymyksiin. Kun ylimääräisessä yhtiökokouksessa pyydettiin perustelemaan Ora-Team Oy:n valintaa, hallitus, eikä isännöitsijä eivät perustelleet ehdotustaan millään tavalla suhteessa muihin ehdokkaisiin. Pyynnöistä huolimatta muista ehdokkaista ei kerrottu oikeastaan yhtään mitään. Annettiin ainoastaan pitkä lista tarjouskilpailuun osallistuneista urakoitsijoista ja jonkinlainen hintahaarukka, ei mitään muuta. Ei edes pyydettäessä.

Tässä oli yleisesti asioita moitekanteesta ja oman tulkintani taloyhtiömme toiminnasta urakan osalta. Seuraavassa osassa käyn tarkemmin läpi hallituksen reagtiot ja vastaukset mahdolliseen moitekanteeseen, sekä lainoppineiden tulkintoja kun mahdollista moitekannetta heidän kanssaan selvittelin.


Ylimääräinen yhtiökokous – Helmikuu 2022

Blogini kirjoittaminen on luontevaa aloittaa hetkestä jolloin kiinnostukseni taloyhtiömme toimintaa kohtaan todella heräsi. Valitettavasti tämä ei tapahtunut ihan positiivisissa merkeissä ja käyn tässä läpi vaiheet, jotka johtivat siihen, että vieläkin, lähes puoli vuotta kokouksen jälkeen, taistelen edelleen hallituksen ja isännöitsijän kanssa asioista. Luotto hallitukseen ja isännöitsijään on mennyt totaalisesti. Eikä tätä helpota yhtään se, että hallitus ja isännöitsijä ovat sitä mieltä, että ovat toimineet täysin oikein.

Kuten jokaiseen kokoukseen lain mukaan kuuluu, pari viikkoa ennen ylimääräistä kokousta postitse toimitettiin osakkaille ylimääräisen yhtiökokouksen kokouskutsu. Kokouskutsussa oli merkittynä ylimääräisen yhtiökokouksen käsiteltävät aiheet, tällä kertaa pääaiheena alkavan urakan urakoitsijan valinta. Kokouskutsussa oli mainittuna vain yksi urakoitsijaehdokas Ora-Team Oy, joka oli hallituksen ehdotus urakan toteuttajaksi. Jo tässä vaiheessa tämä herätti hieman ihmetystä, miksi muita ehdokkaita ei ollut mainittuna, eikä minkäänlaista perustelua/vertailua ollut hallituksen ehdotukselle. Vielä enemmän ihmetystä heräsi heidän keskuudessaan, allekirjoittanut mukaanlukien, jotka olivat tehneet taustatyötä ja tarkastaneet ehdokkaan taustoja. Urakoitsijan maine ja taloustiedot eivät todellakaan olleet sillä tasolla, että huolellisesti työtään tekevä ja taloyhtiön etua ajava hallitus/isännöitsijä olisivat voineet valita heitä mukaansa edes tarjouskilpailuun. Taloyhtiön hallituksessa aiemmin toiminut puheenjohtaja mainitsi muun muassa, että edellisen parvekeurakan yhteydessä kyseistä urakoitsijaa ei oltu valittu edes tarjouskilpailuun mukaan.

Kokouksessa käsiteltiin ensin urakan eri vaiheita ja ohimennen käytiin läpi myös pintaraapaisu tarjouskilpailusta, josta käytännössä jäi käteen vain pitkä lista urakoitsijoita ja tarjousten hintahaarukka. Mutta minkäänlaista kunnon vertailua, sekä muiden, edes jatkoonpäässeiden urakoitsijoiden tarjouksia ei kerrottu. Millään tavalla ei perusteltu hallituksen ehdottamaa valintaa.

Kun lopulta päästiin vaiheeseen, jolloin osakkailla oli puheenvuoro, muutama osakas, allekirjoittanut mukaanlukien, vaativat hallitusta perustelemaan ehdotustaan. Hallitus oli täysin hiljaa, pitäen mykkäkoulua, vain isännötsijä yritti puolustella urakoitsijaa. Urakoitsijasta tehtiin muutaman osakkaan toimesta täysin selväksi, että sen valitseminen on todella suuri riski, taloustietojen mukaan huomattava määrä lyhytaikaista lainaa, omavaraisuusaste miinuksella, huomattava luottoriski, luokitukseltaan c ja heillä oli myös käynnissä yksi oikeudenkäynti. Muista ehdokkaista hallitus ei pyynnöistä huolimatta suostunut kertomaan yhtään mitään, eivätkä pystyneet millään tavalla perustelemaan omaa valintaansa.

Kun vastarintaa alkoi tulla, lähti ensin isännöitsijä yhtäkkiä käymään jossain ja hänen palattuaan hallituksen puheenjohtaja halusi kutsua hallituksen ja isännötsijän jonkinlaiseen hätäkokoukseen takahuoneeseen. Sieltä palattuaan isännöitsijä ilmoitti kovaan ääneen, ettei hallitus ole minkäänlaisissa oikeudellisessa vastuussa. Hän oli kuulemma tämän juuri varmistanut joltain lakimieheltä, jolla oli 17v kokemus asian tiimoilta. Tämä kommentti särähti ainakin allekirjoittaneen korvaan, koska kukaan ei ollut kysynyt tätä, eikä kukaan ollut syyttänyt hallitusta mistään. Viimein hallituksen yksi jäsenistä vaivautuneena ja hieman ylimielisen oloisesti ilmoitti, etteivät he hallituksessa olleet keksineet mitään syytä jättää halvinta urakoitsijaa valitsematta. Ei siitäkään huolimatta, että osakkaat löysivät usemmankin syyn tähän.

Lopulta isännöitsijä hoputti äänestämään ja äänestämään lähettiin asetelmasta hallituksen ehdotus vs. joku muu. Vielä tässä vaiheessa ainakin itse vaadin, ettei asiasta voida näillä tiedoilla lähteä äänestämään, se on yksinkertaisesti mahdotonta. Mehän emme tienneet, mitä on ”joku muu”. Tämä kaikui kuitenkin kuuroille korville ja äänestämään lähettiin. Lopulta äänestys päättyi lähes tasan, eli hallitus voitti käytännössä omilla äänillään ja tämän lisäksi heillä oli valtakirjaääniä käytettävissään. Suurin osa muista osakkaista äänesti hallituksen ehdotusta vastaan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Huomionarvoista äänestyksessä oli se, että isännöitsijä hääräsi ääntenlaskijana, vaikka se ei todellakaan ole hänen hommansa. Toki hän toimi myös kokouksen puheenjohtajana suurimman osan kokousta, vaikka hänellä ei ole siihenkään oikeutta. Jostain syystä hän halusi pitää käsissään kaikki lankoja ja hallitus oli täysin hiljaa, mukaanlukien hallituksen puheenjohtaja, jonka tehtäväni oli toimia myös kokouksen puheenjohtaja.

Kokouksen lopussa äänestettiin vielä taloyhtiön saamasta rahoitustarjouksesta, mutta tämän tiimoilta kenelläkään ei ollut mitään sanottavaa.

Päätin jo kokouksen aikana, että tulen jättämään moitekanteen käräjäoikeuteen kokouksen päätöksestä. Moitekanteesta ja sen vaiheista tulen kirjoittamaan seuraavissa blogi julkaisuissa.